Suomen turkiskasvattajain liiton viimeaikainen kampanjointi
turkistarhauksen puolesta on sumutusta. Turkistarhaus on bisnestä, jossa luvuton
määrä eläviä olentoja tapetaan niiden turkin tähden. Tässä yhteydessä on
häpeämätöntä puhua sen enempää eläinyksilöistä kuin niiden hyvinvoinnista.
Konsulttikapitalististen
oppien mukaisesti mainoskampanjan johtohahmot ovat puhuneet turkisalan
“jatkuvasta kehittämisestä”. Kun
kyse on raakalaismaisesta turkisteollisuudesta, mitä tällainen bisnesjargon
tarkoittaa? Mistä muusta turkisbisneksessä voi olla kysymys kuin turkkien tehtailusta mahdollisimman alhaisin kustannuksin?
Turkiksiksi päätyvät villieläimet kuten kettu, naali, minkki ja supikoira elävät lyhyen elämänsä ahtaissa verkkohäkeissä. Karun tarhaelämän jälkeen eläimet päätyvät koristeiksi takin kaulukseen ja hihansuuhun tai pipon tupsuksi.
Villieläimen häkkiin kavennettu
elämä ei vastaan pienimmässäkään määrin lajien luontaista ja aktiivista elämää
vapaudessa. Turkistarhoilla eläimillä esiintyy runsaasti häiriökäyttäytymistä.
Eläimet saattavat toistaa maanisesti samoja liikeratoja tai olla täysin
apaattisia. Eläimet purevat usein itseään tai voivat syödä samassa häkissä
olevan lajitoverin. Luonnossa esimerkiksi ketun reviiri on monia neliökilometrejä.
Minkki puolestaan elää luonnossa rantojen läheisyydessä, ja sen reviiri voi
olla useita kilometrejä rantaviivaa.
Useat maat ovat jo luopuneet turkistarhauksesta tai rajoittaneet sitä
voimakkaasti elinkeinon epäeettisyyden takia. Lisäksi monet vaatealan johtavat
merkit ja muotisuunnittelijat ovat luopuneet turkiksista samasta syystä.
Tuleva eduskunta on ratkaisevassa roolissa, kun se päättää sille siirtyvästä eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta. On tärkeää, että uudistuksen yhteydessä huomioidaan turkistarhauksesta luopuminen hallitusti mahdollisimman lyhyellä siirtymäajalla.
Last Updated: April 10, 2019 by Sami Säynevirta
Turkistarhaus on lakkautettava lainsäädännöllä
Suomen turkiskasvattajain liiton viimeaikainen kampanjointi turkistarhauksen puolesta on sumutusta. Turkistarhaus on bisnestä, jossa luvuton määrä eläviä olentoja tapetaan niiden turkin tähden. Tässä yhteydessä on häpeämätöntä puhua sen enempää eläinyksilöistä kuin niiden hyvinvoinnista.
Konsulttikapitalististen oppien mukaisesti mainoskampanjan johtohahmot ovat puhuneet turkisalan “jatkuvasta kehittämisestä”. Kun kyse on raakalaismaisesta turkisteollisuudesta, mitä tällainen bisnesjargon tarkoittaa? Mistä muusta turkisbisneksessä voi olla kysymys kuin turkkien tehtailusta mahdollisimman alhaisin kustannuksin?
Turkiksiksi päätyvät villieläimet kuten kettu, naali, minkki ja supikoira elävät lyhyen elämänsä ahtaissa verkkohäkeissä. Karun tarhaelämän jälkeen eläimet päätyvät koristeiksi takin kaulukseen ja hihansuuhun tai pipon tupsuksi.
Villieläimen häkkiin kavennettu elämä ei vastaan pienimmässäkään määrin lajien luontaista ja aktiivista elämää vapaudessa. Turkistarhoilla eläimillä esiintyy runsaasti häiriökäyttäytymistä. Eläimet saattavat toistaa maanisesti samoja liikeratoja tai olla täysin apaattisia. Eläimet purevat usein itseään tai voivat syödä samassa häkissä olevan lajitoverin. Luonnossa esimerkiksi ketun reviiri on monia neliökilometrejä. Minkki puolestaan elää luonnossa rantojen läheisyydessä, ja sen reviiri voi olla useita kilometrejä rantaviivaa.
Useat maat ovat jo luopuneet turkistarhauksesta tai rajoittaneet sitä voimakkaasti elinkeinon epäeettisyyden takia. Lisäksi monet vaatealan johtavat merkit ja muotisuunnittelijat ovat luopuneet turkiksista samasta syystä.
Tuleva eduskunta on ratkaisevassa roolissa, kun se päättää sille siirtyvästä eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta. On tärkeää, että uudistuksen yhteydessä huomioidaan turkistarhauksesta luopuminen hallitusti mahdollisimman lyhyellä siirtymäajalla.
Kuva: Finland Fur Animal Save, https://www.facebook.com/FinlandFurAnimalSave/
#meilläonainavaihtoehto #eduskuntavaalit2019
Category: Animal Rights