Trofeemetsästyksessä ei ole kyse ravinnosta vaan
matkamuistoista. Afrikkaan matkustavat metsästysturistit vievät kotiin osan
villieläimestä: taljan lattialle tai sarvet tai pään seinälle. Trofeemetsästys
on liiketoimintaa, jossa villieläimiä tapetaan ja jalostetaan ainoastaan
turismia ja luukauppaa varten.
Tämä on yksi syy muun muassa leijonan kiihtyvään
uhanalaisuuteen. Afrikan leijonien määrä on vähentynyt puoleen viimeisten 30
vuoden aikana, ja niitä arvioidaan elävän enää vain 23 000 – 40 000. Myös
muut niin sanotun ”Big fiven” lajeista eli elefantti, leopardi, sarvikuono ja
puhveli kärsivät trofeemetsästyksestä.
Harrastusta ei ole kuitenkaan pakko katsoa läpi sormien. Vuonna 2015 yhdysvaltalainen hammaslääkäri Walter J. Palmer houkutteli Zimbabwen kuuluisimman leijonan Cecilin ulos luonnonpuiston alueelta ja ampui sitä jousella. Haavoittunut eläin tapettiin ampumalla kuitenkin vasta useita tunteja myöhemmin. Tämän jälkeen suhtautuminen trofeemetsästykseen koki käänteen.
Yhdysvallat on kieltänyt tarhattujen leijonien
metsästysmuistojen maahantuonnin. Australia, Ranska ja Hollanti ovat myös
rajoittaneet metsästysmuistojen maahantuontia. Lisäksi Afrikan maista Botswana
ja Kenia ovat kieltäneet trofeemetsästyksen kokonaan maassaan.
Myös kymmenet lentoyhtiöt ovat kieltäneet trofeiden kuljettamisen lennoillaan. Niiden joukossa on muun muassa Finnair, KLM, Air France, Iberia Airlines ja British Airways. Voit lukea lisää täältä.
Suomen on aika liittyä trofeiden maahantuonnin kieltävien maiden joukkoon. Villieläimet ovat kauneimmillaan luonnossa omassa ympäristössään. Trofeiden maahantuontikielto voidaan saada aikaan eduskunnassa luonnonsuojelulakia muuttamalla. Haluan olla mukana edistämässä lakimuutoksen eteenpäinmenoa.
Last Updated: February 10, 2019 by Sami Säynevirta
Matkamuistoksi pää? Maahantuonnin voi kieltää
Trofeemetsästyksessä ei ole kyse ravinnosta vaan matkamuistoista. Afrikkaan matkustavat metsästysturistit vievät kotiin osan villieläimestä: taljan lattialle tai sarvet tai pään seinälle. Trofeemetsästys on liiketoimintaa, jossa villieläimiä tapetaan ja jalostetaan ainoastaan turismia ja luukauppaa varten.
Tämä on yksi syy muun muassa leijonan kiihtyvään uhanalaisuuteen. Afrikan leijonien määrä on vähentynyt puoleen viimeisten 30 vuoden aikana, ja niitä arvioidaan elävän enää vain 23 000 – 40 000. Myös muut niin sanotun ”Big fiven” lajeista eli elefantti, leopardi, sarvikuono ja puhveli kärsivät trofeemetsästyksestä.
Harrastusta ei ole kuitenkaan pakko katsoa läpi sormien. Vuonna 2015 yhdysvaltalainen hammaslääkäri Walter J. Palmer houkutteli Zimbabwen kuuluisimman leijonan Cecilin ulos luonnonpuiston alueelta ja ampui sitä jousella. Haavoittunut eläin tapettiin ampumalla kuitenkin vasta useita tunteja myöhemmin. Tämän jälkeen suhtautuminen trofeemetsästykseen koki käänteen.
Yhdysvallat on kieltänyt tarhattujen leijonien metsästysmuistojen maahantuonnin. Australia, Ranska ja Hollanti ovat myös rajoittaneet metsästysmuistojen maahantuontia. Lisäksi Afrikan maista Botswana ja Kenia ovat kieltäneet trofeemetsästyksen kokonaan maassaan.
Myös kymmenet lentoyhtiöt ovat kieltäneet trofeiden kuljettamisen lennoillaan. Niiden joukossa on muun muassa Finnair, KLM, Air France, Iberia Airlines ja British Airways. Voit lukea lisää täältä.
Suomen on aika liittyä trofeiden maahantuonnin kieltävien maiden joukkoon. Villieläimet ovat kauneimmillaan luonnossa omassa ympäristössään. Trofeiden maahantuontikielto voidaan saada aikaan eduskunnassa luonnonsuojelulakia muuttamalla. Haluan olla mukana edistämässä lakimuutoksen eteenpäinmenoa.
#ainaonvaihtoehto #20tapaatehdätoisin #sinäpäätät
Category: Nature Conservation