Tuhansien lajien koti

Tein netissä metsäsuhdetestin ja tulokseksi sain, että olen luontokeskeinen. Testin tulos ei kovin paljon yllättänyt, vaikka olenkin koulutukseltani metsätalousinsinööri ja olen kaatanut motolla tukkipuun ja harjoitellut metsäkeruukoneella kahvajumppaa.

Metsä on minulle monellakin tapaa tuttu. Vietän metsämaisemissa aikaa erityisesti kesäisin Pohjois-Savossa. Metsässä poimin marjoja ja sieniä sekä ulkoilen koirien kanssa. En tarvitse metsältä mitään muuta.

Opintoni liittyivät tiiviisti metsään, silti suhteeni siihen ja luontoon yleensäkin on erilainen kuin mitä koulutukseni perusteella saattaisi olettaa. Ehdin tehdä pienen hetken töitä metsänhoitoyhdistyksessä ja samaan aikaan jo tiedostin, että haluan tehdä töitä luonnonsuojelun parissa.

Metsä kätkee sisäänsä tuhansia lajeja, pienilmastoja, kosteikkoja, suppia, puroja, eläviä ja lahoavia puita sekä kallioita. Metsän monipuolisuus ja monimuotoisuus on mittaamaton ja se on arvokas juuri sellaisena kuin se on. Usein metsästä kuulee puhuttavan motteina tai hehtaareina. Metsä on mielestäni jotain muuta kuin relaskoopilla tai hypsometrillä mitattava leimikon arvo.

Suomessa hakataan tällä hetkellä metsää ennätyksellisen paljon. Se tuntuu monella tapaa hullulta ja ehkä vielä erityisesti siksi, että samaan aikaan metsä voisi toimia koko maailmaa uhkaavan ilmastonmuutoksen torjuvana hiilivarastona. Usein hakkuut ovat vielä metsän monimuotoisuutta tuhoavia avohakkuita, vaikka niille on olemassa kestävämpiä vaihtoehtoja niin ekologisesti kuin taloudellisestikin.

Luontoa ja luonnonarvoja arvostavampi kestävä metsänhoito tarkoittaa sitä, että metsien avohakkuiden sijaan siirrytään metsän jatkuvaan kasvatukseen. Tällöin metsässä on monen ikäisiä puita, eikä metsää hävitetä radikaalisti yhdellä kertaa avohakkuulla.

Sen lisäksi, että avohakkuut tuhoavat maiseman, ne myös hävittävät tuhansia metsälajeja. Avohakkuiden takia useat kotimaiset tututkin lajit, kuten hömötiainen ja töyhtötiainen ovat uhanalaistuneet. Sen lisäksi, että metsä on tuhansien lajien koti ja
turva, metsällä on tutkitusti myös ihmisen hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.

Eduskunnan käsiteltäväksi on tulossa todennäköisesti kevään 2019 aikana ympäristö- ja luontojärjestöjen yhteinen Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite. Kansalaisaloitteen tavoitteena on, että valtio luopuu metsien avohakkuista. Kansalaisaloite on kerännyt yli 60 000 allekirjoitusta. Olen sitoutunut Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen tavoitteisiin ja siksi olen allekirjoittanut sen.